Lapion ja talikon valinta ratkaisee usein sen, jaksaako kasvimaan kääntää keväällä yhdellä kertaa vai loppuuko työ puolen tunnin jälkeen kipeään alaselkään. Tämä opas on tarkoitettu pihan kunnostajalle ja puutarhaharrastajalle, joka seisoo puutarhaliikkeen työkaluhyllyn edessä ja miettii, mikä kymmenistä malleista sopii omaan maahan. Kun terä, varsi ja paino ovat kohdallaan, sama työ vie vähemmän aikaa ja voimia. Hyvä työkalu kestää 15-20 vuotta eikä vain kahta kesää.
Lapiotyypit ja niiden käyttötarkoitukset
Yleisin virhe on ostaa yksi ”yleislapio” ja tehdä sillä kaikki. Pistolapiossa on suora ja lähes tasainen terä. Se on tehty kaivamiseen, istutuskuoppiin, nurmikon reunojen leikkaamiseen ja juurakoiden katkaisuun. Terä uppoaa maahan pystysuoraan ja jättää siistin reunan.
Kärkilapio eli suippokärkinen lapio sopii suomalaiseen kivikkoiseen moreenimaahan. Kapea kärki löytää kivien välit ja painuu tiiviiseen maahan pienemmällä voimalla kuin leveä terä. Jos tontti on rakennettu harjulle tai metsäiseen rinteeseen, kuten Jyväskylän ja Kuopion seudulla on tavallista, kärkilapio on ensimmäinen hankinta.
Sora- ja hiekkalapio on leveä ja kuppimainen. Sillä siirretään irtomateriaalia, kuten multaa, soraa, kuorikatetta tai kompostia, mutta sillä ei kaiveta. Valikoimaa kannattaa selata lapioiden tuotealueelta, jossa eri terämuodot näkee rinnakkain.
Talikko kaivamiseen, kompostiin vai perunamaalle
Kaivutalikossa on yleensä neljä litteää ja jäykkää piikkiä. Raskaassa savimaassa se toimii paremmin kuin lapio. Märkä savi ei tartu piikkeihin samalla tavalla kuin yhtenäiseen terään, ja käännetty maa jää kuohkeammaksi, koska talikko murentaa paakut eikä leikkaa niitä sileiksi viipaleiksi.
Tyypillinen tilanne on uuden omakotitalon piha Vantaalla tai Turun seudulla. Pihalle on levitetty ohut kerros multaa tiiviin saven päälle, ja pistolapio jää jumiin joka toisella työnnöllä. Kaivutalikolla saman kasvimaan saa käännettyä selvästi nopeammin, ja samalla saveen voi sekoittaa hiekkaa ja kompostia. Saven rakenteen parantamisesta kerrotaan lisää artikkelissa puutarhan maaperän parantaminen.
Kompostihangossa piikit ovat pyöreät ja ohuemmat. Se on tehty kevyen, kuituisen massan nostamiseen ja kääntämiseen, eikä sillä kannata vääntää kiinteää maata, koska piikit taipuvat. Perunatalikon piikkien päissä on usein pyöristetyt nupit, jotka vähentävät mukuloiden vaurioita sadonkorjuussa.
Terä: materiaali, paksuus ja kiinnitys
Yleinen myytti on, että ruostumaton teräs on aina paras valinta. Ruostumaton terä on helppo puhdistaa ja se näyttää hyvältä vuosia. Monet edulliset ruostumattomat terät ovat kuitenkin pehmeämpää terästä kuin karkaistu hiiliteräs. Kivikossa ne tylsyvät ja vääntyvät nopeammin. Karkaistu tai boorikarkaistu hiiliteräs kestää vipuamista paremmin, ja pintaruoste lähtee teräsharjalla ja öljyllä.
Ruostumaton teräs on järkevä valinta puhtaassa multamaassa, kasvatuslaatikoissa ja savessa, johon tarttuva terä on jatkuva riesa. Kivisessä moreenissa kannattaa valita karkaistu teräs.
Terän paksuutta tärkeämpää on kiinnitys varteen. Liitoskohta on lähes aina työkalun heikoin kohta. Ammattilainen katsoo ensin, onko terä hitsattu umpinaiseen holkkiin, joka ulottuu 15-25 cm varren päälle, vai pelkästään niitattu lyhyeen kauluksen jatkeeseen. Pitkä ja yhtenäinen holkki kestää vipuamista, kun taas lyhyt niittaus löystyy usein jo ensimmäisenä kesänä.
Kolmas yksityiskohta on astinreuna eli terän yläreunan taivutettu tai leveä osa. Sen päälle voi painaa jalalla ilman, että terän ohut reuna painuu kengänpohjaan. Kumisaappaissa työskentelevälle tämä on iso ero.
Varsi ja kahva oikean mittaisiksi
Puuvarsi, yleensä saarnea tai koivua, vaimentaa iskuja ja tuntuu kädessä lämpimältä myös huhtikuun kylmänä aamuna. Se voi kuitenkin haljeta, jos sillä vääntää isoa kiveä. Puuvarsi kannattaa öljytä pellavaöljyllä syksyllä ennen talvisäilytystä.
Lasikuituvarsi on kevyt, ei laho eikä halkea, ja sitä käyttävät esimerkiksi Fiskarsin Solid- ja Xact-sarjat. Teräsvarsi on kestävin raskaaseen vipuamiseen, mutta se on painavin ja talvella kylmä käsiin.
Pituus vaikuttaa selkään enemmän kuin mikään muu ominaisuus. Suomessa yleinen pitkävartinen lapio, jonka varren pää ulottuu suunnilleen rinnan korkeudelle, vähentää kumartelua ja sopii hyvin maan siirtämiseen. D-kahvallinen lyhyempi lapio, jonka kahva on vyötärön korkeudella, antaa tarkemman otteen kaivamiseen ja istutukseen. Yli 185 cm pitkän käyttäjän kannattaa etsiä pidennetyllä varrella varustettua mallia. Normaalimittaisella varrella pitkä käyttäjä joutuu työskentelemään koko ajan kumarassa.
Paino ja ergonomia käytännössä
Toinen sitkeä uskomus on, että painava lapio kaivaa tehokkaammin. Paino auttaa terää uppoamaan vain ensimmäisen sentin verran. Sen jälkeen jokainen gramma nostetaan ylös. Kymmenen neliömetrin kasvimaan kääntämiseen tarvitaan noin 200 lapiollista. Ylimääräinen puoli kiloa työkalussa tarkoittaa silloin 100 kiloa lisää nostettavaa.
Hyvä pistolapio tai kaivutalikko painaa tyypillisesti 1,6-2,2 kg. Alle 1,5 kg painava malli on usein liian heppoinen kivikkoon. Yli 2,5 kg painava taas sopii lähinnä rakennustyömaalle.
Kaupassa työkalua kannattaa kokeilla tekemällä kaivuliike tyhjällä lattialla. Kun kädet ovat työasennossa, painopisteen pitäisi tuntua lähellä terää mutta ei raskaana. Kahvan pitää mahtua käteen hanskojen kanssa, sillä puutarhakäsineillä otteen leveys kasvaa noin sentin.
Yleisimmät virheet lapion ja talikon valinnassa
Hinnan perusteella valitseminen. Halvimmat 10-15 euron lapiot ovat usein kertakäyttötavaraa: terä taipuu ensimmäiseen kiveen ja holkki irtoaa. Laadukas pistolapio tai kaivutalikko maksaa noin 40-90 €, mutta se kestää vuosikymmeniä. Vuotta kohden laskettuna kalliimpi työkalu tulee usein edullisemmaksi.
Kompostihangon käyttäminen kaivamiseen. Pyöreät piikit taipuvat sivulle heti, kun niillä yrittää vääntää tiivistä maata. Taipunutta piikkiä ei saa enää kunnolla suoraksi.
Teroituksen laiminlyönti. Tylsä terä vaatii selvästi enemmän voimaa. Pistolapion reunan voi teroittaa viilalla kerran tai kahdesti kaudessa, ja se on 5 minuutin työ. Teroitus on erityisen hyödyllinen, jos lapiolla leikataan nurmikon reunoja tai pensaiden juuria.
UKK
Kumpi kannattaa ostaa ensin, lapio vai talikko?
Useimmille ensimmäinen hankinta on pistolapio, koska sillä onnistuvat sekä istutus että kaivaminen. Raskaassa savimaassa kaivutalikko voi kuitenkin olla tärkeämpi, koska sillä kasvimaan kääntäminen on huomattavasti kevyempää.
Kuinka pitkä lapion varren pitäisi olla?
Pitkävartisen lapion varren pään pitäisi ulottua noin rinnan korkeudelle ja D-kahvallisen mallin kahvan noin vyötärölle. Jos joudut kumartumaan jokaisella liikkeellä, varsi on liian lyhyt.
Miten lapio ja talikko säilytetään talven yli?
Puhdista terät mullasta, kuivaa ne ja sivele niihin ohut kerros öljyä. Puuvarsi öljytään pellavaöljyllä. Työkalut säilytetään kuivassa varastossa ripustettuna, ei maata vasten.
Yhteenveto
Hyvä lapio tai talikko valitaan oman maalajin mukaan. Kivikkoiseen moreeniin sopii karkaistusta teräksestä tehty kärkilapio, savimaahan kaivutalikko ja irtomateriaalien siirtoon leveä soralapio. Tarkista liitoskohdan holkki, valitse varsi oman pituutesi mukaan ja suosi kevyempää mallia, kun kestävyys on muuten sama. Jos työkalupakki on vielä kesken, artikkeli puutarhatyökalujen perussarjasta auttaa valitsemaan, mitä lapion ja talikon lisäksi kannattaa hankkia.