Kasvihuoneen kastelu vaikuttaa kesän satoon useammin kuin lajike tai lannoite. Lasin alla kasvit ovat kokonaan kastelijan varassa, koska sade ei tavoita juuria, ja heinäkuun aurinkoisena päivänä lämpötila nousee helposti yli 35 asteen. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten tippukastelu ja vesisäiliö toimivat yhdessä, mitä järjestelmä maksaa ja miten sen saa toimimaan myös silloin, kun kukaan ei ole paikalla.
Paljonko kasvihuoneen kasvit juovat
Täysikasvuinen tomaatti haihduttaa helteellä 1-3 litraa vettä vuorokaudessa. Säkissä tai ruukussa kasvava tomaatti voi tarvita enemmän, ja kurkku tarvitsee vielä tätäkin enemmän. Tyypillinen 6-8 neliön harrastekasvihuone, jossa on kahdeksan tomaattia, kolme kurkkua ja muutama chili, kuluttaa heinäkuussa 25-35 litraa päivässä.
Toukokuussa ja syyskuussa tarve voi olla vain kolmasosa tästä. Siksi kiinteä ”kannullinen joka ilta” -rytmi joko hukuttaa taimet keväällä tai nääntyttää ne keskikesällä.
Epätasainen kastelu näkyy suoraan sadossa. Tomaatin kukkapohjamätä eli hedelmän pohjaan ilmestyvä tumma, kuoppainen laikku johtuu useimmiten siitä, että kasvualusta pääsee välillä kuivumaan. Silloin kalsium ei kulkeudu kasvavaan hedelmään. Halkeilevat hedelmät taas kertovat, että kuivan jakson jälkeen on kasteltu kerralla runsaasti.
Tippukastelu kasvihuoneessa – näin se toimii
Tippukastelussa vesi johdetaan ohuella letkulla jokaisen kasvin juurelle. Tippusuutin annostelee sen hitaasti, tyypillisesti 1-4 litraa tunnissa. Vesi imeytyy juuristoon eikä valu käytäville tai kastele lehtiä. Kun lehdet pysyvät kuivina, harmaahomeen ja tomaatin lehtihomeen riski pienenee. Kasvihuoneen kosteassa ilmassa tämä on iso etu.
Valmiita aloitussarjoja myyvät useimmat puutarhaliikkeet. Gardenan Micro-Drip-sarjat ja Hozelockin vastaavat tuotteet maksavat kasvihuoneen kokoisena pakettina noin 50-120 €. Ajastimen kanssa kokonaisuus maksaa 100-200 €. Letku-, tippu- ja automaattiratkaisuja vertaillaan tarkemmin artikkelissa kastelujärjestelmän valinnasta.
Hanaan kytketty järjestelmä on helpoin, mutta se vaatii vesijohdon kasvihuoneen lähelle. Mökeillä ja siirtolapuutarhoissa vesijohtoa ei usein ole, ja silloin järjestelmä rakennetaan vesisäiliön varaan.
Vesisäiliö ja painovoimakastelu
Säiliö kasvihuoneen sisällä tai seinustalla hoitaa kaksi asiaa. Se varastoi vettä poissaolojen ajaksi ja lämmittää sitä. Kaivosta tai vesijohdosta tuleva 8-10-asteinen vesi on lämmintä rakastavalle kurkulle shokki. Tynnyrissä seissyt vesi on lähes ilman lämpöistä.
Yleisin ratkaisu on 200-300 litran tynnyri, joka nostetaan jalustalle tai betoniharkkojen päälle. Tynnyrin alaosaan asennetaan hana ja suodatin, ja siitä tippuletku vedetään penkkien yli. Jos tynnyri kerää vettä kasvihuoneen katolta, kannattaa lukea myös sadeveden keräyksestä ja käytöstä. Ilman esisuodatusta kourujen roskat ja siitepöly tukkivat suuttimet nopeasti.
Säiliön koko lasketaan kulutuksesta. Jos kasvihuone kuluttaa 30 litraa päivässä ja mökillä käydään kerran viikossa, 200 litran tynnyri riittää juuri ja juuri. Helleviikolla se ei riitä. Silloin tarvitaan toinen tynnyri sarjaan kytkettynä tai naapuri, joka käy täyttämässä säiliön kesken viikon.
Myytti: tavallinen tippusarja toimii suoraan tynnyristä
Moni ostaa hanakäyttöön tarkoitetun tippusarjan, kytkee sen tynnyriin ja ihmettelee, miksi vain lähimmät suuttimet tippuvat. Syy on fysiikassa. Metrin korkeudella oleva tynnyri tuottaa paineeksi vain noin 0,1 baaria, kun vesijohdossa paine on 2-4 baaria. Monet painekompensoivat suuttimet tarvitsevat toimiakseen selvästi enemmän painetta kuin painovoima antaa, joten tynnyrin perässä ne toimivat huonosti tai eivät ollenkaan.
Painovoimakasteluun valitaan matalalle paineelle tehty ratkaisu, kuten säädettävät avoimet suuttimet, tippunauha tai tihkuletku. Toinen vaihtoehto on Blumatin kaltainen savikartiojärjestelmä. Siinä multaan työnnetty keraaminen anturi päästää vettä vasta, kun multa kuivuu. Järjestelmä toimii jo pienellä korkeuserolla ilman sähköä ja seuraa kasvin todellista kulutusta.
Jos vesi on saatava jakautumaan tasaisesti pitkässä kasvihuoneessa, ammattilainen lisää järjestelmään pienen 12 voltin uppopumpun ja aurinkopaneelin. Tällaisia sarjoja saa noin 80-200 eurolla.
Tippukastelu vesisäiliöllä vaihe vaiheelta
Kokenut kasvihuoneviljelijä suunnittelee ensin paperilla kasvien määrän, letkun reitin ja säiliön paikan. Sen jälkeen rakentaminen etenee näin:
1. Nosta säiliö. Säiliön pitää olla vähintään 50 cm ja mieluiten 1-1,5 m kasvualustan yläpuolella. Täysi tynnyri painaa 200-300 kg, joten jalustan on oltava tukeva.
2. Asenna hana ja suodatin. Sijoita lähtö 5-10 cm tynnyrin pohjan yläpuolelle, jotta pohjasakka ei pääse letkuun.
3. Vedä runkoletku. Vedä 13-16 mm:n letku penkin suuntaisesti ja mahdollisimman vaakasuoraan.
4. Lisää suuttimet. Tomaatille riittää yksi suutin, kurkulle kannattaa laittaa kaksi.
5. Testaa. Mittaa astialla, paljonko vettä kukin suutin antaa tunnissa, ja tasaa erot ennen kuin lähdet viikoksi pois.
Yleisimmät virheet ja poikkeukset
Avoin säiliö on tavallisin virhe. Kannettomassa tynnyrissä hyttysen toukat lisääntyvät jo viikossa, ja valoa läpäisevään säiliöön kasvaa levää, joka tukkii suuttimet. Tumma, kannellinen tynnyri ratkaisee molemmat ongelmat.
Koeajon puuttuminen on toinen virhe. Uutta järjestelmää kannattaa käyttää viikon ajan silloin, kun olet itse paikalla. Kosteus tarkistetaan sormella noin 5 cm:n syvyydeltä, koska pinta voi näyttää kuivalta, vaikka juuristo on märkä.
Liika kastelu alkukesällä on kolmas virhe. Kesäkuun pilvisinä viikkoina sama tippumäärä kuin heinäkuussa pitää mullan jatkuvasti märkänä. Silloin juuret kärsivät hapenpuutteesta ja tomaatti kasvattaa lehtiä hedelmien kustannuksella. Kasvin kehityksestä kerrotaan lisää artikkelissa tomaatin tuennasta ja pistokkaista.
Kaikki ohjeet eivät sovi joka paikkaan. Maapenkki varastoi vettä paljon paremmin kuin 40 litran kasvusäkki, joten penkkiviljelijä voi kastella harvemmin. Pohjois-Suomessa, esimerkiksi Rovaniemellä tai Kuusamossa, kasvihuone ei kuumene yhtä rajusti, mutta yötön yö pitää haihdunnan käynnissä ympäri vuorokauden. Siellä kulutusta kannattaa seurata kokemuksen perusteella eikä eteläsuomalaisten taulukoiden mukaan.
UKK – kasvihuoneen kastelu
Kuinka usein kasvihuonetta pitää kastella?
Helteellä joka päivä, maapenkissä joskus vain joka toinen päivä. Säkeissä ja ruukuissa kasvavat tomaatit voivat tarvita vettä kahdesti päivässä. Paras mittari on kasvualustan kosteus noin 5 cm:n syvyydellä, ei kalenteri.
Onko aamu vai ilta parempi kasteluaika?
Aamu on parempi. Kun kastelet aamulla, kasvit saavat vettä juuri ennen päivän suurinta haihtumista, ja kasvihuoneen ilma ehtii kuivua ennen yötä. Iltakastelu pitää ilman kosteana koko yön, mikä edistää homeita.
Voiko kasvihuoneessa käyttää sadevettä?
Voi, ja se on usein parempaa kuin kalkkipitoinen kaivovesi. Vesi täytyy kuitenkin suodattaa ennen tippuletkua, ja säiliö on pidettävä kannellisena ja pimeänä.
Yhteenveto ja syksyn muistilista
Toimiva kasvihuoneen kastelu syntyy kolmesta osasta: kasvihuoneen sisällä lämpiävästä vesisäiliöstä, vedenpaineeseen sopivasta tippukastelusta ja kulutuksen mukaan mitoitetusta säiliön koosta. Kun ne ovat kunnossa, viikonloppumökin kasvihuonekin tuottaa tasaista satoa koko kesän.
Syksyllä järjestelmä tyhjennetään ennen ensimmäisiä pakkasöitä. Etelä-Suomessa ne tulevat yleensä lokakuussa, pohjoisessa jo syyskuussa. Avaa letkujen päät, irrota suodatin ja pese suuttimet etikkavedessä. Näin ne ovat valmiina kevään ensimmäisiä taimia varten.