Viherkatto ja maksaruohokatto piharakennukseen

Viherkatto ja maksaruohokatto piharakennukseen

Vajan, grillikatoksen tai leikkimökin katolle tehty viherkatto ja maksaruohokatto piharakennukseen on kaunis ratkaisu, joka myös hidastaa sadeveden valumista ja suojaa katteen pintaa auringolta. Tämä artikkeli on tarkoitettu pihan rakentajalle, joka miettii, kestääkö oma piharakennus viherkaton, mitä kerroksia rakenne tarvitsee ja mitkä kasvit selviävät Suomen talvesta. Kun nämä asiat ovat selvillä ennen ensimmäistäkään maksaruohomattoa, katto pysyy vihreänä ja vesitiiviinä vuosikymmeniä.

Mitä viherkatto piharakennukseen vaatii rakenteelta

Ensimmäinen kysymys on aina kantavuus. Kevyt maksaruohokatto, jossa kasvualustaa on 5-8 cm, painaa märkänä tyypillisesti noin 50-100 kg/m². Lisäksi tulee lumikuorma, joka on Etelä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa eri suuruinen ja kasvaa pohjoiseen ja itään mentäessä.

Kokenut rakentaja katsoo ensin kattotuolien tai kattopalkkien jaon ja vahvuuden. Valmispakettina ostetun ohutseinäisen vajan, esimerkiksi 28 mm hirsimökin, katto on usein mitoitettu pelkälle huopakatteelle ja lumelle. Silloin ratkaisu on tihentää ruodelaudoitus, lisätä palkkeja tai valita katto, jonka rakenne mitoitetaan alusta asti viherkatolle. Epävarmassa tilanteessa kannattaa kysyä rakennesuunnittelijalta, ja se maksaa yleensä vähemmän kuin painuneen katon korjaaminen.

Kaltevuus ratkaisee toisen puolen. Maksaruohokatto toimii parhaiten 3-25 asteen kulmassa. Lähes tasaisella katolla vesi seisoo ja juuret alkavat mädäntyä, ja jyrkemmillä kuin noin 20-25 asteen katoilla kasvualusta valuu alas, ellei mukana ole liukuesteitä tai rimoitusta.

Maksaruohokaton kerrosrakenne alhaalta ylös

Toimiva viherkatto on kerroksellinen. Jokaisella kerroksella on tehtävänsä, eikä yhtäkään kannata jättää pois säästösyistä. Tyypillinen rakenne piharakennuksen katolla on tämä:

1. Vedeneriste – juurenkestävä EPDM-kumikalvo tai juurisuojattu bitumikermi. Tavallinen kattohuopa ei riitä, koska juuret hakeutuvat saumoihin.
2. Suojakangas – paksu huopakangas, joka suojaa eristettä kolhuilta asennuksen aikana.
3. Salaojituskerros – nystymatto tai kevytsoramatto, joka johtaa ylimääräisen veden pois ja varastoi sitä vähän kuivia jaksoja varten.
4. Suodatinkangas – estää kasvualustan hienoainesta tukkimasta salaojakerrosta.
5. Kasvualusta ja kasvillisuus – kevyt, mineraalipitoinen viherkattosubstraatti ja maksaruohomatto tai istutetut taimet.

Reunoille tehdään 20-30 cm leveä sepeli- tai pesukivikaista räystäslistan viereen. Se pitää vesikourun ja ulosvientiaukon puhtaana ja estää kasvualustan pääsyn kouruun. Kourusta vesi voi ohjautua suoraan tynnyriin, ja sadeveden keräys toimii viherkaton alla hyvin, koska katto pidättää ja tasaa rankkasateiden huippuja.

Kasvit, jotka kestävät katolla Suomen talven

Katto on ankara kasvupaikka: tuulinen, kuuma kesällä, paljas talvella ja kuivuva nopeasti. Siksi maksaruohot ovat ylivoimaisia. Ne varastoivat vettä lehtiinsä ja kestävät viikkojen kuivuuden.

Keltamaksaruoho (Sedum acre) ja valkomaksaruoho (Sedum album) ovat kotimaisia ja selviävät käytännössä koko maassa, myös Lapissa. Kultamaksaruoho (Phedimus kamtschaticus) ja kaukasianmaksaruoho (Phedimus spurius) kasvavat rehevämmin ja tuovat väriä, ja kalliomaksaruoho (Sedum rupestre) lisää sinivihreää sävyä. Valmiissa maksaruohomatoissa on yleensä 6-12 lajin seos, ja se on hyvä asia. Kun yksi laji kärsii talvesta, toinen täyttää aukon.

Maksaruohojen joukkoon voi kylvää tai istuttaa niittykasveja, jos kasvualustaa on vähintään 8-10 cm. Kangasajuruoho, kissankäpälä, mäkitervakko ja keto-orvokki sopivat hyvin, ja ne houkuttelevat kimalaisia ja muita pölyttäjiä myös pihan keskelle. Samat kuivan paikan lajit toimivat maassakin, joten katon ja kivikkoistutuksen voi suunnitella yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.

Asennus askel kerrallaan ja hintataso

Ammattilainen aloittaa tarkistamalla eristeen saumat ennen kuin mitään peitetään. Viherkaton alla vuotokohdan etsiminen tarkoittaa kaiken purkamista, joten saumoja kannattaa kokeilla vaikka kastelemalla kattoa letkulla ja katsomalla sisäpuolelta.

Sen jälkeen levitetään suoja- ja salaojakerrokset, asennetaan reunalistat ja sepelikaista, ja lopuksi rullataan maksaruohomatot limittäin rinteen suuntaisesti alhaalta ylös. Matot asennetaan mieluiten toukokuun ja elokuun puolivälin välillä, jolloin juuret ehtivät kiinnittyä ennen pakkasia. Ensimmäiset 3-4 viikkoa mattoja kastellaan, jos sataa vähän.

Hinnat vaihtelevat, mutta suuntaa antavasti valmis maksaruohomatto maksaa noin 30-60 €/m² ja koko kerrosrakenne tarvikkeineen 60-120 €/m². Kymmenen neliön vajan viherkatto maksaa tarvikkeina siis tyypillisesti 600-1200 €, ja omana työnä katto valmistuu kahdessa hengessä yhdessä päivässä.

Yleisimmät virheet viherkaton teossa

Yleisin virhe on puutarhamullan käyttö kasvualustana. Multa on liian raskasta, painuu kokoon ja on niin ravinteikasta, että heinät ja voikukat valtaavat katon parissa kesässä. Maksaruohot viihtyvät karussa, hyvin vettä läpäisevässä alustassa.

Toinen virhe on unohtaa ulosvienti. Jos sepelikaistaa ei ole ja kouru tukkeutuu, vesi patoutuu räystäälle, kasvualusta kyllästyy ja paino kasvaa juuri silloin kun sitä vähiten halutaan, eli syyssateiden jälkeen ennen pakkasia.

Kolmas virhe koskee vanhan vajan kattoa. Jos alla on 15 vuotta vanha huopakate, viherkatto sen päälle siirtää uusimisen vain pahemman ajankohtaan. Eriste kannattaa uusia ennen kasvillisuuskerrosta.

Myytti: maksaruohokatto ei tarvitse hoitoa

Maksaruohokattoa kutsutaan usein hoitovapaaksi, mutta se ei pidä paikkaansa. Katto on vähähoitoinen, ei hoitovapaa. Tuuli ja linnut tuovat koivun, pajun ja männyn siemeniä, ja muutamassa vuodessa katolla kasvaa puuntaimia, joiden juuret voivat vaurioittaa eristettä.

Hyvä rutiini on käydä katolla kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Silloin kitketään puuntaimet ja heinät, puhdistetaan kourut ja tarkistetaan reunat. Kerran 2-3 vuodessa keväällä annetaan pieni annos hidasliukoista lannoitetta, jos maksaruohot alkavat punertua ja harventua. Talvella lumen voi yleensä jättää katolle, mutta poikkeuksellisen runsaslumisina talvina kevytrakenteisen vajan katto kannattaa tarkistaa.

UKK – viherkatto ja maksaruohokatto

Tarvitseeko piharakennuksen viherkatto rakennusluvan?
Viherkatto ei yleensä muuta luvantarvetta sinänsä, mutta piharakennuksen koko, sijainti ja kunnan rakennusjärjestys ratkaisevat. Pienet alle 10-15 m² vajat ovat monessa kunnassa vapautettuja luvasta, mutta käytäntö vaihtelee. Tarkista oman kuntasi rakennusvalvonnasta ennen rakentamista.

Voiko maksaruohokaton tehdä vanhan vajan katolle?
Voi, jos rakenne kestää lisäpainon ja vedeneriste on juurenkestävä ja hyvässä kunnossa. Vanhan katon kantavuus ja kaltevuus kannattaa tarkistaa ensin, ja huopakate uusitaan usein samalla.

Pitääkö viherkattoa kastella kesällä?
Asennuksen jälkeen kastellaan 3-4 viikon ajan. Sen jälkeen juurtunut maksaruohokatto pärjää yleensä ilman kastelua, vaikka se voi punertua helleaallon aikana. Maksaruohot vihertyvät uudelleen, kun sataa.

Yhteenveto

Onnistunut viherkatto piharakennukseen perustuu kolmeen asiaan: riittävä kantavuus, juurenkestävä eriste ja karu, hyvin läpäisevä kasvualusta. Kun nämä ovat kunnossa, maksaruohomatto juurtuu yhdessä kesässä ja katto tarvitsee kahdesti vuodessa vain parin tunnin huollon. Kannattaa aloittaa pienestä, esimerkiksi grillikatoksen tai jäteastiakatoksen katosta. Pieneltä katolta oppii, miten kasvit ja vesi käyttäytyvät omalla pihalla, ennen kuin isompi vaja saa vihreän katon.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista