
Kompostin käyttö lannoitteena houkuttelee kotipuutarhuria, jolla kompostori on täyttynyt ja kasvimaa odottaa kevättä. Moni levittää kompostia silmämääräisesti ja ihmettelee, miksi kaalit jäävät kalpeiksi tai salaatintaimet kuolevat ensimmäisellä viikolla. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten kompostin kypsyyden tunnistaa, paljonko sitä kannattaa levittää eri kohteisiin ja milloin komposti yksin ei riitä.
Miksi kypsyys ratkaisee kaiken
Keskeneräinen komposti on eri aine kuin valmis. Raa’assa kompostissa mikrobit hajottavat vielä hiilipitoista ainesta ja käyttävät siihen maan typpeä. Kasvi jää ilman. Tätä kutsutaan typen sitoutumiseksi, ja se näkyy taimien kellastumisena 1-3 viikkoa istutuksen jälkeen.
Raaka komposti voi lisäksi sisältää kasveille myrkyllisiä hajoamistuotteita, kuten orgaanisia happoja ja ammoniakkia. Niille herkimpiä ovat juuri itävät siemenet ja pienet taimet. Mukana tulee usein myös rikkakasvien siemeniä, jos kompostin lämpötila ei ole noussut riittävästi.
Näin tunnistat kypsän kompostin
Ammattilainen katsoo ensin väriä ja rakennetta. Kypsä komposti on tummanruskeaa, mureaa ja tuoksuu metsämaalta. Siitä ei erota enää perunankuoria, lehtiä tai kananmunankuoria, paitsi ehkä muutamia puutikkuja ja kuoren paloja. Hapan, ammoniakkinen tai mädäntynyt haju kertoo, että prosessi on kesken.
Aika antaa suuntaa, mutta ei ratkaise. Etelä-Suomessa avokompostissa puutarhajäte kypsyy yleensä 1-2 vuodessa. Lämpökompostorissa biojäte hajoaa 3-6 kuukaudessa, mutta tarvitsee sen jälkeen saman verran jälkikypsytystä aumassa tai erillisessä kehikossa. Pohjois-Suomessa ja Lapissa lyhyt lämmin kausi hidastaa kaikkea, ja avokompostiin kannattaa varata 2-3 vuotta. Kompostorityypin vaikutuksesta kypsymiseen kerrotaan tarkemmin artikkelissa kompostorin valinnasta ja kompostoinnin aloittamisesta.
Varmin kotikonsti on krassitesti. Sen voi tehdä seuraavasti:
– Täytä pieni rasia kompostinäytteellä ja toinen tavallisella kauppamullalla vertailuksi.
– Kylvä kumpaankin 20-30 vihanneskrassin siementä ja kastele.
– Pidä rasiat huoneenlämmössä ja tarkista ne 3-5 päivän kuluttua.
– Jos krassi itää kompostissa yhtä hyvin ja juuret ovat valkoiset, komposti on valmis.
– Jos itävyys jää selvästi heikommaksi tai juuret ruskettuvat, anna kompostin kypsyä vielä 2-3 kuukautta.
Kompostin käyttö lannoitteena eri kohteissa
Komposti on ensisijaisesti maanparannusaine, joka sisältää ravinteita. Määrät kannattaa laskea litroina neliölle, koska silloin ne pysyvät hallinnassa. Yhden sentin kerros vastaa noin 10 litraa neliömetrillä.
Kasvimaalle riittää yleensä 1-2 cm kerros keväällä, eli 10-20 l/m². Runsaasti ravinteita vaativat kasvit, kuten kurpitsa, kesäkurpitsa, kaali ja purjo, kestävät 3-5 cm. Juurekset, kuten porkkana ja palsternakka, pärjäävät vähemmällä. Liika ravinne saa porkkanan haarautumaan ja kasvattamaan naattia juuren kustannuksella.
Perennapenkkiin levitetään 1-2 cm kerros keväällä, kun maa on sulanut ja kuivahtanut. Kerros jätetään pintaan tai sekoitetaan kevyesti haralla ylimpään 5 senttiin. Kuunliljat, pionit ja jalopähkämöt kiittävät. Kuivan paikan kasvit, kuten kissankäpälä, ajuruoho ja maksaruohot, eivät kaipaa kompostia ollenkaan ja alkavat helposti rehottaa ja lakoontua.
Marjapensaille ja hedelmäpuille sopii 2-4 cm kerros tyveltä latvuksen reunaan asti. Jätä rungon ympärille 10 cm vapaa rengas, ettei kuori ala homehtua.
Nurmikolle levitetään seulottua kompostia vain 0,5-1 cm, ja se harjataan heinän sekaan. Paksumpi kerros tukahduttaa nurmen.
Istutuskuoppaan kompostia sekoitetaan korkeintaan kolmannes kaivetusta maasta. Pelkkään kompostiin istutettu puu kasvattaa juuret kuoppaan eikä lähde laajentumaan ympäröivään maahan.
Myytti: kompostia ei voi olla liikaa
Tämä on sitkeä uskomus, ja juuri se vie monen pitkään hoidetun kasvimaan epätasapainoon. Komposti sisältää fosforia ja kaliumia suhteessa enemmän kuin typpeä. Kun kompostia levitetään vuosikymmen 5-10 cm kerroksina, fosfori kertyy maahan.
Suomalaisissa kotipuutarhoissa fosforia on viljavuustutkimusten mukaan hyvin usein yli tarpeen. Liika fosfori heikentää raudan ja sinkin ottoa ja huuhtoutuu lopulta vesistöihin. Jos kasvimaata on kompostoitu runsaasti yli viisi vuotta, viljavuusanalyysi maksaa itsensä takaisin. Näytteen voi lähettää laboratorioon useimpien puutarhaliikkeiden kautta, ja pH:n ja ravinteiden tulkintaa käsitellään artikkelissa puutarhan maaperän parantamisesta.
Toinen väärinkäsitys on, että komposti korvaa kaikki muut lannoitteet. Kompostin typpi on pääosin orgaanisessa muodossa, ja ensimmäisenä vuonna kasvien käyttöön vapautuu vain noin 5-10 % siitä. Kasvihuoneen tomaatti tai kurkku tarvitsee heinäkuusta alkaen lisätyppeä ja -kaliumia esimerkiksi nestemäisenä lannoitteena. Eri vaihtoehtoja verrataan artikkelissa lannoitteiden vertailusta.
Yleisimmät virheet kompostin kanssa
Raaka komposti kylvörivin alle. Tyypillinen tilanne: kompostori tyhjennetään toukokuussa ja koko sisältö levitetään kasvimaalle, vaikka pohjalla on valmista ja pinnalla puolihajonnutta. Kylvetyt salaatit ja porkkanat itävät huonosti. Seulo tai lajittele kompostori, ja vie keskeneräinen osa takaisin kypsymään.
Kompostin kaivaminen syvälle. Komposti toimii parhaiten ylimmässä 5-10 sentissä, jossa maan pieneliöt ja juuret ovat. Lapiolla 30 cm syvyyteen käännetty komposti hajoaa hapettomassa maassa hitaasti ja voi jopa haista.
Levitys myöhään syksyllä paljaalle maalle. Lokakuussa levitetty komposti ehtii luovuttaa liukoisia ravinteita, mutta kasvit eivät enää ota niitä. Syys- ja kevätsateet huuhtovat ne pois. Paras aika kasvimaalle on keväällä, Etelä-Suomessa yleensä huhti-toukokuussa ja pohjoisessa kesäkuun alussa.
Milloin puolivalmis komposti kelpaa
Jokaisella säännöllä on poikkeuksensa. Puolihajonnutta kompostia voi käyttää katteena marjapensaiden ja koristepensaiden alla, kun sitä ei sekoiteta maahan. Pinnalla se hajoaa rauhassa, pidättää kosteutta ja tukahduttaa rikkakasveja. Kesäkuussa levitetty 3-5 cm kerros herukoiden alle toimii hyvin.
Kurpitsaa voi kasvattaa suoraan vanhan kompostikasan päällä. Kasvi sietää lämpöä ja raakaa ainesta paremmin kuin useimmat vihannekset, ja juuret löytävät tiensä valmiiseen osaan.
Ostettu vai oma komposti
Jos oma komposti ei riitä, puutarhaliikkeistä saa säkitettyä kompostia ja kompostipohjaisia maanparannusaineita, esimerkiksi Biolanilta ja Kekkilältä. Kaupallinen tuote on kypsytetty ja yleensä tasalaatuinen. Isommille alueille irtotavarana kuormana tilattu komposti on litrahinnaltaan selvästi säkkejä edullisempi. Tarkista silloin, onko kyseessä puhdas komposti vai kompostin ja hiekan tai turpeen seos, koska ravinnepitoisuus vaihtelee paljon.
Kananlantaa tai muuta lantaa sisältävä komposti on ravinteikkaampaa kuin puutarhajätekomposti. Silloin määrät kannattaa puolittaa.
UKK
Voiko kompostia käyttää sellaisenaan ruukkukasveille?
Ei kannata. Pelkkä komposti tiivistyy ruukussa ja voi olla liian väkevää. Sekoita kompostia enintään 20-30 % ruukkumullan joukkoon.
Kuinka usein kasvimaalle pitää levittää kompostia?
Kerran vuodessa keväällä 1-2 cm kerros riittää useimmille vihanneksille. Jos maa on jo runsasmultaista ja tumma, joka toinen vuosi voi riittää. Viljavuusanalyysi 3-5 vuoden välein kertoo, onko suunta oikea.
Tarvitseeko kompostin kanssa kalkita?
Komposti on yleensä lähes neutraalia, eikä se yksin korjaa hapanta maata. Jos pH on alle 6, kalkitse erikseen syksyllä tai varhain keväällä. Älä sekoita poltettua kalkkia ja kompostia samaan aikaan, koska typpeä haihtuu ammoniakkina.
Kompostin käyttö käytännössä
Kypsä komposti on tummaa ja mureaa, tuoksuu metsämaalta ja läpäisee krassitestin. Se levitetään keväällä 1-2 cm kerroksena kasvimaan ja perennojen pintaan, ja syöpöille kasveille hieman enemmän. Puolivalmiin kompostin paikka on katteena pensaiden alla eikä kylvörivissä. Kun huomioit vielä kompostin hitaasti vapautuvan typen ja maahan vuosien mittaan kertyvän fosforin, kompostista on puutarhalle hyötyä vuodesta toiseen.