Hyötyhyönteiset puutarhassa tekevät ilmaiseksi työtä, johon muuten kuluisi aikaa, rahaa ja torjunta-aineita. Leppäkertut ja niiden toukat syövät kirvoja, kimalaiset ja erakkomehiläiset pölyttävät omenapuut ja marjapensaat, ja harsokorentojen toukat siivoavat kasvimaata. Tästä artikkelista näet, miten houkuttelet nämä hyönteiset pihallesi, mitä kasveja kannattaa istuttaa ja mitkä tavalliset pihatyöt karkottavat ne huomaamatta.
Hyöty on suora: kun petohyönteisiä on paljon, kirvat eivät pääse riistäytymään käsistä, ja kun pölyttäjiä on tarpeeksi, herukoista ja omenapuista saadaan selvästi enemmän satoa.
Leppäkertut ja muut petohyönteiset kirvojen kimpussa
Suomessa tavallisin leppäkerttu on seitsenpistepirkko. Sen tunnistaa punaisista peitinsiivistä ja seitsemästä mustasta pisteestä. Moni ei tiedä, että varsinainen kirvantuhoaja on toukka. Se on tumma, pitkulainen ja oranssitäpläinen otus, jota on helppo luulla tuholaiseksi. Yksi toukka syö kehityksensä aikana satoja kirvoja.
Leppäkerttujen lisäksi kirvoja syövät kukkakärpästen ja harsokorentojen toukat. Kukkakärpäset näyttävät ampiaisilta, mutta ne eivät pistä. Aikuisina ne tarvitsevat mettä ja siitepölyä, joten ne viihtyvät pihoissa, joissa jokin kukkii koko kesän. Kirvojen ekologiasta ja muista torjuntakeinoista kerrotaan lisää artikkelissa kirvojen torjunnasta.
Viime vuosina Suomessa on tavattu yhä enemmän harlekiinileppäkerttua. Se on vieraslaji, joka syrjäyttää kotimaisia lajeja. Laji on 5-8 mm pitkä ja väritykseltään hyvin vaihteleva. Usein sen etuselässä on M- tai W-kirjaimen muotoinen kuvio. Havainnot kannattaa ilmoittaa Laji.fi-palveluun.
Pölyttäjät: kimalaiset, erakkomehiläiset ja kukkakärpäset
Pohjoisessa ilmastossa kimalaiset ovat korvaamattomia, koska ne lentävät jo 5-10 asteen lämpötilassa ja sateen jälkeen kosteassa kelissä. Tarhamehiläinen jää tällaisina päivinä usein pesään. Kun omenapuu kukkii viileänä kesäkuun alkuna Kuopiossa tai Oulussa, pölytyksen tekevät pääosin kimalaiset.
Suomessa elää lisäksi yli 200 luonnonvaraista mehiläislajia. Suurin osa niistä on erakkomehiläisiä, jotka eivät elä yhdyskunnissa eivätkä juuri pistä. Ne pesivät hiekkamaahan, vanhoihin puunrunkoihin ja onttoihin kasvinvarsiin.
Kokenut puutarhuri katsoo ensin, onko pihalla ruokaa koko kauden ajan. Kimalaiskuningattaret heräävät huhtikuussa, ja niiden ensimmäinen ravinto tulee pajuista, krookuksista ja sinililjoista. Jos pihalta puuttuu kevätkukinta, yhdyskunnat jäävät pieniksi tai ne eivät synny lainkaan.
Kasvit, jotka houkuttelevat hyötyhyönteisiä
Paras tulos syntyy, kun jokin kukkii aina huhtikuusta syyskuuhun. Tässä runko, joka toimii vyöhykkeillä I-IV ja soveltuvin osin pohjoisempanakin:
– Huhti-toukokuu: raita ja muut pajut, krookukset, sinililjat, voikukka
– Kesäkuu: kurjenpolvet, ruohosipuli, lupiini kasvatuslaatikossa (ei luontoon leviämään), herukat
– Heinäkuu: kissanminttu, oregano, aitohunajakukka, kehäkukka
– Elo-syyskuu: isomaksaruoho, punahattu, syysasterit
Aitohunajakukka (Phacelia) on kesäkukista kiitollisimpia. Siemenpussi maksaa 2-4 €, se kukkii noin kuusi viikkoa kylvöstä ja kerää valtavasti kimalaisia. Monivuotisista vaihtoehdoista saat lisää ideoita artikkelista perennojen valinnasta.
Yksi sääntö ratkaisee paljon: valitse yksinkertaiskukkaisia lajikkeita. Täytekukkaisessa ruusussa tai daaliassa terälehtiä on niin paljon, ettei hyönteinen pääse käsiksi mettä ja siitepölyä tuottaviin osiin. Puutarhaliikkeessä kannattaa kysyä lajikkeesta suoraan, sillä samasta lajista myydään usein sekä yksinkertais- että täytekukkaisia muotoja.
Myytti: hyönteishotelli ratkaisee asian
Hyönteishotelleja myydään 15-40 euron hintaan lähes jokaisessa puutarhaliikkeessä. Suurin osa niistä on kuitenkin enemmän koriste kuin pesäpaikka. Kävyt, olki ja puulastut eivät kelpaa erakkomehiläisille, ja liian lyhyet tai rosoreunaiset reiät voivat jopa vahingoittaa niitä.
Toimiva pesäpönttö on yksinkertainen. Siinä on 3-10 mm:n reikiä, jotka on porattu kovaan puuhun 10-15 cm syvyydelle, tai siinä on onttoja ruokonippuja, joiden toinen pää on suljettu. Reikien reunojen on oltava sileät. Pönttö ripustetaan aurinkoiseen ja sateelta suojattuun paikkaan noin metrin korkeudelle.
Hotelli auttaa kuitenkin vain osaa lajeista. Arviolta kolme neljäsosaa luonnonmehiläisistä pesii maahan. Aurinkoinen, paljas hiekkapläntti tai kivituhkakaistale rinteessä voi tehdä enemmän kuin kallis hotelli.
Yleisimmät virheet, jotka karkottavat hyötyhyönteiset
Ensimmäinen virhe on ruiskuttaa heti ensimmäisiin kirvoihin. Myös mäntysuopa ja pyretriinivalmisteet tappavat leppäkertun toukat ja kukkakärpästen toukat. Kun viinimarjapensaassa näkyy kirvoja kesäkuun puolivälissä, kannattaa odottaa 1-2 viikkoa. Yleensä petohyönteiset löytävät kirvayhdyskunnan juuri siinä ajassa. Jos kirvat poistetaan heti kokonaan, saalistajat eivät koskaan asetu pihaan.
Toinen virhe on liian perusteellinen syyssiivous. Leppäkertut talvehtivat aikuisina karikkeen, kivien ja kaarnan alla, ja monet erakkomehiläiset talvehtivat perennojen onttojen varsien sisällä. Jätä varret pystyyn kevääseen ja haravoi lehdet pensaiden alle sen sijaan, että veisit ne pois. Luonnonmukaisista menetelmistä on koottu lisää tietoa artikkeliin tuholaistorjunnasta ilman kemikaaleja.
Kolmas virhe on leikata koko nurmikko toukokuussa. Voikukka on alkukevään tärkeimpiä ravintokasveja. Jos 1-2 metrin kaistale nurmikon reunasta jää leikkaamatta kesäkuun alkuun, siitä on pölyttäjille suurempi apu kuin monesta istutetusta perennasta.
Milloin perussääntö ei päde
Kasvihuoneessa luonto ei hoida asiaa itsestään, koska petohyönteiset eivät löydä sisään riittävän ajoissa. Sinne ostetaan biologisia torjuntaeliöitä, esimerkiksi kirvoja loisivia kiilukaisia tai harsokorennon toukkia. Ne toimivat suljetussa tilassa hyvin.
Ulos ostetut aikuiset leppäkertut puolestaan lentävät pois yleensä vuorokauden sisällä. Ulkona ostamisessa ei ole järkeä, kun omien leppäkerttujen houkutteleminen maksaa vähemmän ja toimii pysyvästi.
Pohjois-Suomessa kukintakausi on lyhyempi ja kiivaampi. Lapissa kannattaa panostaa pajuihin, kurjenpolviin ja kotimaisiin luonnonkasveihin, sillä etelän puutarhaperennat eivät aina ehdi kukkia ajoissa.
UKK
Purevatko leppäkertut ihmistä?
Kotimaiset leppäkertut eivät käytännössä pure. Harlekiinileppäkerttu voi syksyllä nipistää kevyesti, kun se hakeutuu taloihin talvehtimaan, mutta se ei ole vaarallinen.
Kannattaako pihalle hankkia mehiläispesä pölytyksen takia?
Kotipuutarhassa ei yleensä tarvitse. Kimalaiset ja luonnonmehiläiset hoitavat pölytyksen, kun niille on ravintoa ja pesäpaikkoja. Tarhamehiläiset voivat suurina määrinä jopa kilpailla luonnonvaraisten pölyttäjien kanssa samoista kukista.
Kuinka nopeasti hyötyhyönteiset löytävät uuden pihan?
Kukkakärpäset ja kimalaiset löytävät uudet istutukset jo ensimmäisenä kesänä. Vakaa petohyönteiskanta ja pesivät erakkomehiläiset syntyvät yleensä 2-3 vuodessa, jos talvehtimispaikat jätetään rauhaan.
Ensimmäinen askel ensi keväänä
Aloita yhdestä asiasta: istuta pihaan raita tai muu paju ja kylvä kesäkuussa aitohunajakukkaa. Jätä syksyllä perennojen varret pystyyn ja malta odottaa, ennen kuin tartut ruiskuun kirvoja nähdessäsi. Kun petohyönteiset ja pölyttäjät saavat ruokaa ja suojaa, ne palaavat joka vuosi, ja puutarhan tasapaino paranee kesä kesältä.