Kasvihuoneen tuholaiset ilmestyvät yleensä heinäkuussa, kun tomaatit ja kurkut kasvavat kovimmin, ja juuri silloin ansarijauhiainen ja vihannespunkki pääsevät helpoimmin lisääntymään. Nämä kaksi ovat suomalaisen kotikasvihuoneen yleisimmät ja sitkeimmät tuholaiset, ja ne kannattaa tunnistaa ennen kuin sato kärsii. Kun ne huomaa ajoissa, ne saa hallintaan ilman myrkkyjä, ja seuraavan kesän voi aloittaa puhtaalta pöydältä.
Ansarijauhiaisen tunnistaminen
Ansarijauhiainen (Trialeurodes vaporariorum) on noin 1-1,5 millin kokoinen valkoinen hyönteinen. Kun kasvia ravistaa, lehtien alapinnoilta nousee valkoinen pölypilvi. Se on varmin merkki.
Toukat imevät kasvinesteitä lehtien alapinnalla ja erittävät mesikastetta. Mesikasteen päälle kasvaa nokihome, joka mustuttaa lehdet ja tomaatin hedelmät. Aikuiset näkyvät helposti, mutta varsinainen vahinko syntyy pienistä, liikkumattomista toukista, joita ei huomaa ilman suurennuslasia.
Jauhiainen ei talvehdi Suomessa ulkona. Lämmittämättömään kasvihuoneeseen se tulee melkein aina ostotaimien mukana tai huonekasveista, jotka on kesäksi nostettu kasvihuoneeseen. Kotona esikasvatettujen taimien vieressä seisova pelargoni tai joulutähti on tavallinen tartuntalähde.
Vihannespunkki – pieni mutta nopea
Vihannespunkki (Tetranychus urticae) on alle puolen millin mittainen, eli sitä on vaikea nähdä paljaalla silmällä. Ensimmäinen merkki on lehtien pinnalle ilmestyvä vaalea pistekuviointi. Myöhemmin lehdet harmaantuvat ja kuivuvat, ja kasvin latvaan ilmestyy hienoa seittiä.
Kurkku on punkin suosikki, mutta se viihtyy myös tomaatissa, paprikassa ja munakoisossa. Kuuma ja kuiva ilma kiihdyttää lisääntymistä: 30 asteessa sukupolvi kehittyy noin viikossa, 20 asteessa siihen kuluu kaksi viikkoa tai vähän yli. Siksi tilanne voi heinäkuun helleviikolla kääntyä muutamassa päivässä.
Vihannespunkki talvehtii kasvihuoneessa. Syksyllä naaraat muuttuvat oranssinpunaisiksi ja ryömivät rakenteiden rakoihin, alumiiniprofiilien kulmiin ja kasvatuspöytien alle. Tämä talvehtiminen on se kohta, jossa kierteen voi katkaista.
Kasvihuoneen tuholaiset ja biologinen torjunta
Kotikasvihuoneessa luontaiset viholliset ovat toimivin keino molempia tuholaisia vastaan. Suomessa niitä myyvät biologisen torjunnan toimittajat, esimerkiksi Biotus, ja osa suuremmista puutarhaliikkeistä tilaa niitä asiakkaille. Pakkaukset maksavat tyypillisesti noin 20-40 € koosta riippuen ja lähetetään elävinä postitse.
Ansarijauhiaista vastaan käytetään jauhiaiskiilukaista (Encarsia formosa). Se munii jauhiaisen toukkiin, jotka muuttuvat mustiksi. Mustat toukat lehtien alapinnalla ovat merkki siitä, että kiilukainen tekee työtään. Kiilukainen tarvitsee vähintään 18 asteen lämmön, ja tehokkain se on 20-25 asteessa.
Vihannespunkin torjuntaan käytetään petopunkkeja. Chilenpetopunkki (Phytoseiulus persimilis) syö punkkeja nopeasti, mutta se viihtyy vain, kun ilmankosteus on yli 60 prosenttia. Kuumempaan ja kuivempaan huoneeseen sopii paremmin Amblyseius californicus, joka kestää myös hetkellisen ravinnon puutteen. Luonnonmukaisista menetelmistä on lisää artikkelissa tuholaistorjunta luonnonmukaisesti.
Torjunta askel askeleelta
Kokenut kasvihuoneviljelijä aloittaa seurannasta eikä odota vahinkojen näkymistä. Toimiva järjestys kesän aikana on tämä:
1. Keltalevyt toukokuussa. Ripusta 1-2 keltaista liima-ansaa kymmentä neliötä kohden latvojen korkeudelle, niin jauhiaiset huomaa heti ensimmäisten aikuisten ilmestyessä.
2. Lehtien alapintojen tarkistus kerran viikossa. Käännä viisi-kuusi lehteä eri kasveista ja katso ne suurennuslasilla. Erityisesti kurkun alalehdet kannattaa katsoa.
3. Vihollisten levitys heti, kun tuholaisia löytyy. Biologinen torjunta toimii, kun tuholaisia on vielä vähän. Jos lehdet ovat jo seitin peitossa, se tulee liian myöhään.
4. Keltalevyjen vähentäminen. Liima-ansat pyydystävät myös kiilukaisia, joten levityksen jälkeen niitä jätetään vain pari seurantaa varten.
5. Ilmankosteuden ja lämmön säätö. Kun käytävät kastellaan aamulla ja huone tuuletetaan, ilma pysyy kosteana, mikä hidastaa punkkeja ja auttaa petopunkkeja.
Ilmanvaihdolla on yllättävän suuri merkitys, sillä ylikuumentunut ja kuiva kasvihuone on vihannespunkille täydellinen paikka. Automaattiavaajista ja tuuletuksen säätämisestä kerrotaan artikkelissa kasvihuoneen lämmitys ja ilmanvaihto.
Myytti: hyönteismyrkky tehoaa punkkeihin
Moni tarttuu kauppojen hyönteissumutteisiin, kun lehdet alkavat kellastua. Vihannespunkki ei kuitenkaan ole hyönteinen vaan hämähäkkieläin. Tavalliset hyönteismyrkyt tehoavat siihen huonosti, ja punkki muuttuu nopeasti vastustuskykyiseksi monille aineille.
Lisäksi pyretriinipohjaiset sumutteet tappavat myös petopunkit ja kiilukaiset, joten tuholaiskanta palaa entistä nopeammin, kun viholliset ovat poissa. Jos sumutteita on käytetty, biologinen torjunta kannattaa aloittaa vasta 1-2 viikon kuluttua valmisteesta riippuen.
Saippuavesi ja rypsiöljyvalmisteet ovat poikkeus. Ne tehoavat kosketuksella, eivätkä ne jää kasviin pitkäksi aikaa, joten niillä voi harventaa pahinta pesäkettä ennen vihollisten levitystä. Munat ne jättävät kuitenkin henkiin, joten käsittely täytyy uusia 5-7 päivän välein.
Yleisimmät virheet
Liian myöhäinen reagointi. Vihannespunkkien huomaaminen vasta, kun kurkun lehdet ovat harmaita, on tavallisin virhe. Siinä vaiheessa kasvustosta saa harvoin enää täyttä satoa, ja pahimmin kärsineet kasvit kannattaa poistaa kokonaan.
Tartunnan tuominen itse. Kun halvat tomaatintaimet ostetaan kesäkuussa marketin pihalta ja kannetaan suoraan kasvihuoneeseen ilman tarkistusta, jauhiaiset tulevat mukana. Uusien taimien kannattaa olla muutama päivä erillään, ja lehtien alapinnat kannattaa katsoa ennen istutusta.
Puutteellinen syyssiivous. Jos kasvijätteet jätetään talveksi kasvihuoneeseen tai lattialle jää rikkakasveja, punkkien talvehtiminen on taattu. Huolellinen puhdistus lokakuussa vähentää seuraavan kesän ongelmia enemmän kuin mikään keväinen toimenpide.
Syksyn puhdistus katkaisee kierteen
Kun sato on korjattu, kaikki kasvit, juuret ja rikkakasvit viedään pois. Saastunutta kasvijätettä ei kannata laittaa avokompostiin kasvihuoneen viereen. Rakenteet, kasvatuspöydät ja tukilangat pestään kuumalla saippuavedellä, ja erityistä huomiota kannattaa kiinnittää profiilien kulmiin ja oven saranoihin.
Pohjois-Suomessa ja sisämaassa pakkanen tappaa lämmittämättömässä huoneessa suuren osan jauhiaisista, mutta vihannespunkin talvehtivat naaraat kestävät pakkasta yllättävän hyvin. Etelärannikolla, esimerkiksi Helsingissä ja Turussa, leudot talvet päästävät molemmat helpommin läpi. Lämmitetyssä tai ympäri vuoden käytössä olevassa kasvihuoneessa pelkkä pakkanen ei auta lainkaan.
UKK
Voiko ansarijauhiaisen torjua pelkillä keltalevyillä?
Ei. Keltalevyt pyydystävät aikuisia ja kertovat tartunnasta ajoissa, mutta toukkiin ne eivät vaikuta. Pienessä kasvihuoneessa ne yhdessä lehtien pesun kanssa voivat riittää alkuvaiheessa, mutta varmimmin tilanne pysyy hallinnassa jauhiaiskiilukaisella.
Milloin petopunkit kannattaa tilata?
Kun lehdiltä löytyy ensimmäiset punkit tai vaaleat imupisteet, eli yleensä kesäkuun lopussa tai heinäkuussa. Kun yöt ovat alle 15 astetta, petopunkit toimivat hitaasti, joten kovin aikaisin keväällä niitä ei kannata levittää.
Vaarantavatko luontaiset viholliset satoa tai ihmisiä?
Eivät. Kiilukaiset ja petopunkit syövät vain tuholaisia, eivätkä ne pure ihmistä tai vahingoita kasveja. Kun tuholaiset loppuvat, myös vihollisten määrä vähenee itsestään.
Seuraavan kesän suunnitelma
Ansarijauhiainen ja vihannespunkki pysyvät hallinnassa, kun seurannan aloittaa toukokuussa, viholliset levittää ajoissa ja kasvihuoneen siivoaa syksyllä huolellisesti. Jos samassa kasvihuoneessa on ollut myös kirvoja, niihin sopivista vihollisista on lisää artikkelissa kirvojen torjunta. Kannattaa merkitä kalenteriin keltalevyjen ripustus ja ensimmäinen lehtien tarkistus jo nyt, niin ensi kesänä ehtii reagoida ajoissa.