Kasvihuoneviljely antaa suomalaiselle puutarhurille sen, mitä lyhyt kasvukausi ei muuten tarjoa – suojaisan tilan, jossa hallayöt eivät pysäytä satoa ja kasvukausi jatkuu kuukausia pidempään kuin avomaalla. Tomaatti, kurkku, paprika, chili ja yrtit menestyvät kasvihuoneessa kasvuvyöhykkeestä riippumatta, kunhan perusteet ovat kunnossa.
Mitä kasvilajeja kasvihuoneeseen kannattaa valita
Kasvihuone soveltuu parhaiten kasveille, jotka tarvitsevat pitkän ja lämpimän kasvukauden. Tomaatti on ylivoimaisesti suosituin kasvihuonekasvi Suomessa – hyvästä syystä. Avomaalla tomaatti jää usein puolikypsäksi, mutta kasvihuoneessa sato kypsyy kunnolla jo elokuussa.
Kurkku tarvitsee lämpöä vielä enemmän kuin tomaatti: se haluaa yölämpötilaksi vähintään 15–18 astetta. Kasvihuonekurkku kasvaa nopeasti ja tuottaa runsaasti, mutta se vie tilaa köynnöksineen – varaa sille riittävästi korkeutta.
Chili ja paprika ovat hitaita kasvattajia, minkä takia niiden esikasvatus pitää aloittaa jo helmikuussa tai maaliskuussa. Kasvihuoneessa ne tuottavat sadon, joka Suomen avomaalla on lähes mahdoton saavuttaa.
Yrtit – basilika, korianteri, tilli ja persilja – viihtyvät kasvihuoneessa loistavasti ja tuottavat satoa viikosta toiseen, kun niitä korjataan säännöllisesti eikä anneta kukkia.
Esikasvatus – aikataulun merkitys
Yleisin virhe kasvihuoneviljelyssä on liian myöhään aloitettu esikasvatus. Tomaatit kylvetään sisälle helmikuun lopussa tai maaliskuun alussa, chilit jo helmikuun alussa – näin taimet ovat riittävän vahvoja kasvihuoneeseen siirtämiseen toukokuussa.
Esikasvatuksessa ratkaisee valo ja lämpö. Ikkunalaudalla taimet venyvät helposti hoikiksi valon puutteen takia. Jo edullinen LED-kasvuvalo muutaman kymmenen euron hintaan parantaa taimien rakennetta merkittävästi.
Käytä esikasvatuksessa laadukasta kylvömultaa, ei tavallista kesäkukkamultaa. Taimia ei pidä kylvää liian tiheään – harvennus on raskas työ jälkikäteen, ja taimet kilpailevat tilasta heti alusta asti.
Istutus kasvihuoneeseen
Taimien siirtäminen kasvihuoneeseen on herkin vaihe. Suomessa kasvihuoneen yölämpötila voi pudota huhtikuussa lähelle nollaa, joten lämmitys on usein välttämätön erityisesti Keski- ja Pohjois-Suomessa.
Istuta tomaatit noin 60–80 cm etäisyydelle toisistaan. Syvä istutus on suositeltavaa – tomaatin varteen muodostuu lisäjuuria, kun se on maan alla. Kurkku voidaan istuttaa tiheämmin, noin 40–50 cm välein, mutta se tarvitsee heti tuen ja ohjauksen köynnösvaijeriin tai naruun.
Kasvihuoneen rakenne ja sijoittelu vaikuttavat suoraan siihen, millaisella kasvualustalla saadaan paras tulos – eristetyssä kasvihuoneessa multapeti toimii eri tavoin kuin kevyessä alumiinikehikkoisessa rakenteessa.
Kastelu – yleisin virhe kasvihuoneessa
Kasvihuoneessa kasvit kärsivät useammin liiasta vedestä kuin kuivuudesta. Yleisin virhe on päivittäinen kastelu pienillä vesimäärillä, joka pitää maan pinnallisesti kosteana mutta kuivattaa juuriston tasolla.
Oikeampi tapa on kastella harvemmin mutta kunnolla – niin, että vesi tunkeutuu syvälle juuristokerrokseen. Tomaateille tasainen kosteus on erityisen tärkeää: voimakas kuivuminen ja sitä seuraava äkillinen kastelu aiheuttaa hedelmien halkeamisen ja kärkimädän.
Tippukasteluun tai automaattikasteluun siirtyminen on yksi parhaista investoinneista kasvihuoneviljelijälle – se tasaa kosteuden vaihtelut ja vapauttaa päivittäisestä kasteluroutasta.
Lannoitus ja kasvun ohjaaminen
Kasvihuonekasvit kasvavat nopeasti ja tarvitsevat säännöllistä lannoitusta. Tomaateille sopii kaliumpitoinen tomaattilannoite, joka tukee hedelmänmuodostusta – pelkkä typpilannoite tuottaa rehevää lehdistöä mutta heikon sadon.
Sivuversojen poisto on tomaatinviljelyn keskeinen taito. Hankaverso kasvaa päävarren ja sivuoksan väliseen kulmaan ja ohjaa kasvin energian pois hedelmäntuotannosta. Ne poistetaan sormilla ajoissa, ennen kuin ne paksuntuvat.
Kukinnon pölytyksestä huolehtiminen on kasvihuoneessa usein ihmisen tehtävä, kun luonnonpölyttäjiä ei ole paikalla. Kevyt täristys kukintoversoihin tai pieni sivellin riittää – useimmiten tomaatti pölyttyy kuitenkin hyvin myös itsenäisesti, kun kasvihuoneessa on riittävä ilmankierto.
Yleinen myytti kasvihuoneviljelystä
Moni uskoo, että kasvihuone ratkaisee kaikki kasvuongelmat automaattisesti. Todellisuudessa kasvihuone luo myös omat riskinsä: lämpötilan ylikuumeneminen kesällä on yleisempi ongelma kuin hallavahinko.
Kesähelteellä suljetussa kasvihuoneessa lämpötila nousee helposti 45–50 asteeseen, mikä pysäyttää kasvun ja vahingoittaa kukkia. Tuuletus on pakollista – ja automaattiset ikkunaluukun avaajat ovat edullinen ratkaisu tähän.
Toinen myytti on, että kasvihuoneviljely on työläämpää kuin avomaakasvatus. Kun alkuvaiheen istutukset ja kasteluautomaatio on kunnossa, kasvihuone vaatii yllättävän vähän päivittäistä hoitoa suhteessa sadon määrään.
Usein kysytyt kysymykset
Milloin kasvihuoneessa voi aloittaa kasvattamisen keväällä?
Lämmittämättömässä kasvihuoneessa istutus on turvallista vasta, kun yölämpötila pysyy pysyvästi yli 10 asteen – Etelä-Suomessa yleensä toukokuun puolivälissä, Pohjois-Suomessa kesäkuun alussa. Lisälämmityksellä kauden voi aloittaa kuukautta aiemmin.
Voiko kasvihuoneessa kasvattaa tomaattia ja kurkkua yhtä aikaa?
Kyllä, mutta niiden erilaiset kosteusvaatimukset kannattaa huomioida. Kurkku viihtyy kosteammassa ilmassa kuin tomaatti, joka kärsii liiasta ilmankosteudesta. Erottelu kasvihuoneen eri osiin tai erilliset kasvutilat ovat ihanteellinen ratkaisu.
Miksi kasvihuonetomaatoissa on kärkimätää?
Kärkimätä ei ole tauti vaan kalsiumin puuteoireyhtymä, joka johtuu epätasaisesta kastelusta. Kun maa kuivuu ja kostuu voimakkaasti vuorotellen, kasvi ei pysty ottamaan kalsiumia tasaisesti. Ratkaisu on tasainen kastelu ja kaliumpohjainen lannoitus.
Yhteenveto: kasvihuone muuttaa suomalaisen kasvukauden
Kasvihuoneviljely on parhaimmillaan, kun perusteet ovat kunnossa: oikein valitut lajikkeet, ajoissa aloitettu esikasvatus, tasainen kastelu ja säännöllinen lannoitus. Hyvä istutussuunnitelma auttaa hyödyntämään kasvihuoneen tilan tehokkaasti ja välttämään yleisimmät virheet heti ensimmäisestä kaudesta lähtien.
Kasvihuone pidentää suomalaista kasvukautta merkittävästi molemmista päistä ja tekee mahdolliseksi kasvattaa lajeja, jotka muuten vaatisivat lämpimämmän ilmaston. Kun ensimmäiset omat kasvihuonetomaatit kypsyvät elokuussa, investointi tuntuu enemmän kuin perustellulta.
