Paljasjuuriset taimet ja astiataimet näyttävät puutarhaliikkeen hyllyllä aivan erilaisilta, ja ero vaikuttaa hintaan, istutusaikaan ja siihen, miten taimi lähtee kasvuun. Tässä oppaassa käydään läpi, milloin kumpikin kannattaa istuttaa, kumpi sopii mihinkin käyttöön ja millä virheillä taimi menetetään jo ensimmäisenä kesänä. Tieto auttaa etenkin pensasaidan, marjapensaiden tai hedelmäpuiden hankintaa suunnittelevaa.
Kun ero on selvillä, rahaa säästyy usein kymmeniä tai jopa satoja euroja. Samalla istutukset juurtuvat varmemmin.
Mitä paljasjuuriset taimet ja astiataimet tarkoittavat
Paljasjuurinen taimi on kasvatettu avomaalla ja nostettu maasta lepotilassa, eikä sen juurten ympärillä ole multaa. Juuret on yleensä kääritty kosteaan turpeeseen tai muovipussiin. Tyypillisiä paljasjuurisina myytäviä kasveja ovat pensasaitataimet, kuten orapihlaja, kuusama ja aronia, sekä ruusut, vadelmat ja hedelmäpuiden perusrungot.
Astiataimi on kasvatettu ruukussa tai siirretty sinne vähintään yhdeksi kasvukaudeksi. Juuripaakku on ehjä, ja taimi voi olla myyntihetkellä täydessä lehdessä tai jopa kukassa. Suurin osa perennoista, havuista ja koristepensaista myydään astiataimina.
Välimuotoja on myös. Paakkutaimi on nostettu maasta multapaakun kanssa ja kääritty juutiin, mikä on yleistä isoilla havuilla ja lehtipuilla.
Hinta, saatavuus ja juurtuminen vertailussa
Hintaero on suurin pensasaidoissa. Paljasjuurinen 40-60 cm orapihlajantaimi maksaa usein 1-3 € kappaleelta, kun saman lajin astiataimi voi maksaa 6-15 €. Kymmenen metrin aitaan tarvitaan 3-5 tainta metrille, joten säästö voi olla 150-400 €.
Paljasjuurisia taimia on saatavilla vain lyhyinä jaksoina, keväällä ja syksyllä. Puutarhaliikkeet ottavat niitä usein ennakkotilauksina, ja suosituimmat lajit loppuvat nopeasti. Astiataimia on myynnissä toukokuusta syyskuuhun lähes katkeamatta.
Juurtumisessa paljasjuurinen taimi pärjää yllättävän hyvin. Juuret ovat suoraan kosketuksissa puutarhan omaan maahan, eikä niiden tarvitse siirtyä turvepaakusta savimaahan. Astiataimen paakku voi jäädä ympäröivää maata kuivemmaksi, jos sitä ei kastele huolella ensimmäisinä viikkoina.
Paljasjuuristen taimien istutusaika Suomessa
Paljasjuuriset taimet istutetaan aina lepotilassa. Käytännössä tämä tarkoittaa kahta ikkunaa.
Kevätistutus tehdään heti, kun maa on sulanut ja kuivahtanut niin, ettei se paakkuunnu lapiolla käsitellessä. Etelä-Suomessa ajankohta on yleensä huhtikuun loppu tai toukokuun alku, Keski-Suomessa toukokuun puoliväli ja Pohjois-Suomessa toukokuun loppu tai kesäkuun alku. Silmujen pitää olla vielä kiinni.
Syysistutus sopii lehtien varistua, kun kasvu on pysähtynyt. Kasvuvyöhykkeillä I-II istutus kannattaa tehdä syyskuun puolivälin ja lokakuun puolivälin välillä. Taimelle pitää jäädä 3-4 viikkoa sulaa maata juurtumiseen ennen roudan tuloa.
Syysistutus ei kuitenkaan sovi kaikkialle. Vyöhykkeillä V-VIII, esimerkiksi Kajaanin, Rovaniemen tai Kuusamon seudulla, kevät on lähes aina varmempi valinta. Sama koskee arkoja lajeja, kuten ruusuja ja persikkaa, jotka kannattaa istuttaa vyöhykkeestä riippumatta keväällä.
Astiataimen istutusaika ei ole niin vapaa kuin luullaan
Yleinen käsitys on, että astiataimen voi istuttaa milloin tahansa sulan maan aikana. Teoriassa se pitää paikkansa, mutta käytännössä heinäkuun helleviikko on taimelle raskain mahdollinen hetki. Lehdet haihduttavat vettä nopeammin kuin juuret ehtivät sitä ottaa.
Ammattilainen ajoittaa astiataimien istutukset toukokuun lopulle, kesäkuulle tai elokuun loppupuolelta syyskuun alkuun. Elokuussa maa on lämmin, sateet lisääntyvät ja haihdunta vähenee, joten juuret kasvavat nopeasti. Havuja ja ainavihantia ei kannata istuttaa Etelä-Suomessakaan enää syyskuun puolivälin jälkeen, koska ne haihduttavat vettä talvellakin ja kärsivät helposti kevätahavasta.
Jos istutus on pakko tehdä helteellä, se kannattaa tehdä illalla. Taimi kastellaan 10-20 litralla vettä kerralla ja ensimmäisinä viikkoina 2-3 kertaa viikossa.
Paljasjuurisen taimen istutus askel askeleelta
Kokenut puutarhuri aloittaa siitä, että istutuspaikka on valmiina ennen kuin taimet haetaan. Paljasjuurinen taimi ei odota.
- Liota juuria vesiämpärissä 2-12 tuntia ennen istutusta. Ruusuille ja hedelmäpuille riittää yön yli kestävä liotus.
- Leikkaa katkenneet ja ruhjoutuneet juurenpäät terävillä saksilla terveeseen kohtaan.
- Kaiva kuoppa niin leveäksi, että juuret mahtuvat siihen luonnollisesti levälleen kiertymättä. Pensasaidalle kaivetaan yhtenäinen, noin 40-50 cm leveä ja syvä oja.
- Aseta taimi samaan syvyyteen kuin se oli taimitarhalla. Varttamiskohta jätetään hedelmäpuilla maanpinnan yläpuolelle, mutta ruusuilla se istutetaan yleensä 5-10 cm syvemmälle.
- Täytä kuoppa multaseoksella, ravistele taimea kevyesti ilmataskujen poistamiseksi, tiivistä ja kastele perusteellisesti.
Pensasaitataimet lyhennetään usein istutuksen jälkeen kolmannekseen tai jopa puoleen, jotta aita haarautuu tiheäksi alhaalta asti. Tarkemmat lajikohtaiset ohjeet löytyvät oppaasta pensasaidan istuttamisesta ja hoidosta.
Yleisimmät virheet istutuksessa
Juuret pääsevät kuivumaan. Paljasjuurisen taimen hienojuuret kuolevat tuulessa ja auringossa jo 15-30 minuutissa. Jos istutus viivästyy päivillä, taimet kannattaa vakata eli kaivaa väliaikaisesti vinoon ojaan varjoisaan paikkaan ja peittää juuret mullalla.
Astiataimen kiertyneitä juuria ei avata. Jos juuret kiertävät paakun pintaa tiiviinä mattona, ne jatkavat kiertymistä myös maassa. Taimi voi näyttää terveeltä 2-3 vuotta ja sitten kitua tai kaatua myrskyssä. Paakun kylkiin tehdään veitsellä 3-4 pystysuoraa viiltoa, tai juuret harotaan sormin auki.
Syksyllä annetaan typpilannoitusta. Elokuun jälkeen annettu typpi saa aikaan uutta kasvua, joka ei ehdi puutua ennen pakkasia. Syksyllä istutettaessa kuoppaan riittää kompostilla parannettu multa ilman väkilannoitteita.
Kolmas sudenkuoppa on ostopäätös itsessään. Paljasjuurisen taimen juurten pitää olla kosteita, joustavia ja vaaleita leikkauspinnaltaan. Lisää tuntomerkkejä on oppaassa taimen laadun tunnistamisesta puutarhaliikkeessä.
Kumpi sopii mihinkin tarkoitukseen
Paljasjuurinen taimi on järkevä valinta, kun tarvitaan paljon samaa lajia, kuten pensasaitaan, tuulensuojaistutukseen tai marjamaalle useita viinimarjapensaita. Se sopii myös silloin, kun istutuksen voi ajoittaa joustavasti kevääseen tai syksyyn.
Astiataimi kannattaa, kun haluat yksittäisen näyttävän pensaan, perennoja tai havuja tai kun istutus pitää tehdä kesken kesän. Myös lajit, jotka eivät siedä juurten häiriintymistä, kuten magnolia, alppiruusut ja useimmat havut, ostetaan käytännössä aina astiassa tai paakkutaimena.
Hedelmäpuissa ja marjapensaissa valinta on tapauskohtainen. Opas hedelmäpuiden ja marjapensaiden istuttamisesta käy läpi lajikohtaiset erot.
UKK
Voiko paljasjuurisen taimen istuttaa kesällä?
Ei kannata. Kun silmut ovat auenneet ja taimi on lehdessä, juuret eivät pysty vastaamaan haihduntaan, ja taimi kuivuu usein muutamassa päivässä. Jos taimet ovat jo lehtiintyneet, ne kannattaa istuttaa ruukkuihin varjoon ja siirtää lopulliselle paikalleen syksyllä.
Kuinka kauan paljasjuurinen taimi säilyy ennen istutusta?
Viileässä ja varjoisassa paikassa juuret kosteina pidettynä taimi säilyy 2-3 päivää. Pidempää säilytystä varten taimet vakataan maahan, jolloin ne kestävät jopa 2-3 viikkoa.
Juurtuuko astiataimi nopeammin kuin paljasjuurinen?
Astiataimi näyttää ensimmäisenä kesänä valmiimmalta, mutta juurtumisessa ero tasoittuu yleensä toisena kasvukautena. Paljasjuurinen pensasaita saavuttaa astiataimista istutetun aidan tavallisesti 2-3 vuodessa.
Istutusajan valinta ratkaisee enemmän kuin taimityyppi
Paljasjuurinen ja astiataimi eivät ole toisiaan parempia, mutta niillä on eri vahvuudet. Paljasjuurinen taimi on edullinen ja juurtuu hyvin, kunhan se istutetaan lepotilassa ja juuret eivät pääse hetkeksikään kuivumaan. Astiataimi antaa joustoa, mutta kiertyneet juuret ja helleistutus kostautuvat.
Kun pensasaitaa tai marjamaata suunnitellaan, ennakkotilaus paikalliseen puutarhaliikkeeseen kannattaa tehdä jo talvella tai elokuussa. Silloin taimet saadaan juuri oikeaan istutusikkunaan, eikä niitä tarvitse jäädä odottelemaan.