Sadeveden keräys on yksi helpoimmista keinoista vähentää vesilaskua ja antaa kasveille pehmeää, huoneenlämpöistä vettä juuri silloin, kun maa on kuivimmillaan. Kun ottaa sadeveden talteen ja käyttää sitä kasteluun, yhdestä syöksytorvesta saa kesän aikana tuhansia litroja vettä, joka muuten valuisi sokkelin viereen tai sadevesikaivoon. Tämä artikkeli on omakotitalon tai mökin pihan hoitajalle, joka haluaa tietää, kuinka paljon vettä katolta oikeasti saa, millainen säiliö kannattaa hankkia ja mitä sadevedellä kannattaa kastella.
Hyöty on suurin kesä- ja heinäkuussa. Silloin Etelä-Suomessakin tulee usein 2-3 viikon kuivia jaksoja ja vesijohtoveden kulutus kasvimaalla moninkertaistuu.
Paljonko vettä katolta todella saa
Laskukaava on yksinkertainen: 1 mm sadetta yhden neliömetrin alalle on 1 litra vettä. Jos katon pohjapinta-ala on 100 m² ja sataa 10 mm, katolta valuu noin 1 000 litraa. Haihtumisen, roiskumisen ja ensimmäisen huuhtoutuvan lian takia talteen saa käytännössä 80-90 % siitä.
Yksi syöksytorvi kerää yleensä vain osan katosta. Harjakaton toinen lape vastaa tavallisessa omakotitalossa usein 40-70 m², joten jo 5 mm:n kesäsade täyttää 200 litran tynnyrin. Tästä syystä ammattilainen katsoo ensin, mihin syöksytorveen tulee eniten vettä ja kuinka lähellä se on kasvimaata tai kasvihuonetta. Jos tynnyri on talon väärällä puolella, kannu kulkee joka ilta 30 metriä, ja silloin sadevesi jää helposti käyttämättä.
Pohjois-Suomessa kesäsateita tulee vähemmän, mutta haihduntakin on pienempää. Lapissa yksi 200-300 litran säiliö riittää usein pienelle kasvimaalle koko kesäksi.
Sadeveden keräys käytännössä – säiliö, kerääjä ja sijoitus
Tavallisin ratkaisu on muovinen sadevesitynnyri, jonka tilavuus on 200-300 litraa. Puutarhaliikkeissä niiden hinta on tyypillisesti 40-150 €. Isommat 500-1 000 litran säiliöt maksavat 150-500 €. IBC-kontti on halvempi vaihtoehto, kunhan siinä ei ole aiemmin säilytetty kemikaaleja.
Syöksytorveen asennettava sadevedenkerääjä maksaa 15-40 €. Se ohjaa veden tynnyriin, ja kun tynnyri on täynnä, ylimääräinen vesi jatkaa matkaa torvea pitkin alas. Pelkkä torven katkaisu tynnyrin yläpuolelle on halvempi, mutta silloin täyden tynnyrin ylivuoto valuu suoraan sokkelin juurelle.
Asennus etenee näin:
1. Tasoita tynnyrin paikka ja nosta tynnyri betoniharkkojen tai valmiin jalustan päälle 40-60 cm korkeuteen, jotta kastelukannu mahtuu hanan alle.
2. Merkitse syöksytorveen kohta, joka on tynnyrin yläreunan tasolla, ja sahaa siihen aukko kerääjää varten.
3. Liitä kerääjä tynnyriin letkulla ja tarkista, että letku laskee koko matkalta tynnyriä kohti.
4. Peitä tynnyri tiiviillä kannella tai hyttysverkolla.
5. Ohjaa ylivuoto vähintään 2-3 metrin päähän perustuksista.
Täysi 300 litran tynnyri painaa yli 300 kg. Pehmeälle nurmelle tai löysälle hiekalle sitä ei pidä jättää, koska se kallistuu ensimmäisen kesän aikana.
Mihin sadevesi sopii ja milloin ei
Yleinen väärinkäsitys on, että sadevesi on aina puhtaampaa ja parempaa kuin vesijohtovesi. Taivaalta tullessaan se on lähes puhdasta, mutta katolla siihen sekoittuu lintujen ulosteita, siitepölyä, sammalta ja katemateriaalin hiukkasia. Sadevettä ei pidä juoda, eikä sitä pidä kaataa suoraan salaatin tai yrttien lehdille juuri ennen sadonkorjuuta. Kasvimaalla vesi kaadetaan maahan kasvin juurelle, ja syötävät lehdet huuhdellaan normaalisti ennen käyttöä.
Katemateriaalilla on merkitystä. Peltikatolta, tiilikatolta ja betonitiilikatolta tuleva vesi sopii hyvin kasteluun. Vanhoista kupariosista ja käsitellyistä puupinnoista voi liueta veteen aineita, joita ei kannata kerätä kasvimaalle. Sammaleen torjunta-aineella käsitellystä katosta ei kannata kerätä vettä ollenkaan muutamaan viikkoon käsittelyn jälkeen.
Sadevedessä on myös etu, joka unohtuu usein. Suomessa vesilaitokset nostavat vesijohtoveden pH:n yleensä noin 7,5-8,5:een, jotta putket eivät syöpyisi. Sadevesi on happamampaa, tavallisesti pH 5-6. Siksi siitä hyötyvät eniten alppiruusut, pensasmustikat, karpalot, kanervat ja hortensiat, joiden lehdet voivat kellastua, jos niitä kastellaan vuosia kalkkipitoisella vedellä. Kasvihuoneen tomaatit ja kurkut pitävät tynnyrin lämpimästä vedestä, koska 8-asteinen kaivovesi viilentää juuristoa ja hidastaa kasvua.
Yleisimmät virheet sadevesitynnyrin kanssa
Avoin tynnyri. Kannettomasta tynnyristä tulee kesäkuussa hyttysten kasvatusallas. Lisäksi siihen voi pudota lintuja, siilejä tai pieni lapsi. Lukittava kansi on välttämätön, jos pihalla liikkuu lapsia.
Vaalea tynnyri paahteessa. Läpikuultava tai vaalea säiliö päästää valoa läpi, ja vesi alkaa levittyä 1-2 viikossa. Tumma säiliö varjoisalla puolella pysyy puhtaampana. Jos vesi alkaa haista, tynnyri tyhjennetään ja huuhdellaan.
Tynnyri jätetään talveksi täyteen. Jäätyvä vesi laajenee ja halkaisee muovitynnyrin tai rikkoo hanan. Tämä on yleisin syy siihen, että tynnyri pitää uusia 2-3 vuoden välein, vaikka hyvin hoidettuna se kestäisi yli kymmenen vuotta.
Sadevesi osana kastelujärjestelmää
Kastelukannu riittää pienelle kasvimaalle, mutta sadevettä voi käyttää myös tippukastelussa. Painovoima tuottaa noin 0,1 baarin paineen jokaista korkeusmetriä kohti, joten metrin korkeudella oleva tynnyri antaa vain murto-osan vesijohtoverkon 3-4 baarin paineesta. Tavallinen tippuletku ei toimi kunnolla näin pienellä paineella. Sitä varten tarvitaan matalapaineelle tehty tippukastelusarja tai pieni uppopumppu, joka maksaa tyypillisesti 50-150 €. Eri ratkaisujen vahvuuksia on käsitelty tarkemmin oppaassa kastelujärjestelmän valinnasta.
Suuntaa-antava tarve kasvimaalla on kuivana aikana 10-20 litraa neliömetrille viikossa. Kasvihuoneen tomaatti voi helteellä juoda 1-3 litraa päivässä. Kymmenen neliön kasvimaa ja kuuden tomaatin kasvihuone tyhjentävät 300 litran tynnyrin noin viikossa. Siksi monella pihalla on kaksi tai kolme tynnyriä, jotka on yhdistetty toisiinsa letkulla. Kastelemalla aamulla ja kattamalla maan vesi riittää pidempään, ja lisää keinoja löytyy artikkelista kastelusta helteellä ja veden säästämisestä.
UKK
Tarvitaanko sadevesitynnyrille lupa?
Tavalliseen maanpäälliseen sadevesitynnyriin ei tarvita lupaa. Jos suunnittelet maanalaista säiliötä tai muutoksia sadevesiviemäröintiin, tarkista asia kunnan rakennusvalvonnasta, koska käytännöt vaihtelevat kunnittain.
Kuinka kauan sadevesi säilyy tynnyrissä käyttökelpoisena?
Kannellisessa ja tummassa tynnyrissä vesi pysyy kasteluun sopivana useita viikkoja. Jos vesi haisee tai muuttuu vihreäksi, se kannattaa käyttää koristekasveille ja huuhdella tynnyri.
Voiko sadevedellä kastella huonekasveja?
Voi. Etenkin kalkkiherkät kasvit hyötyvät siitä. Anna veden lämmetä huoneenlämpöiseksi ennen kastelua ja käytä puhtainta vettä, joka otetaan tynnyrin yläosasta.
Syksyn viimeinen työ: tynnyri talviteloille
Sadeveden keräys kannattaa rakentaa niin, että se on helppo purkaa syksyllä. Lokakuussa, ennen ensimmäisiä pakkasöitä, tyhjennä tynnyri, avaa hana, irrota kerääjän letku ja sulje syöksytorven kerääjä talviasentoon. Tynnyri käännetään ylösalaisin tai viedään katokseen. Samalla kannattaa käydä läpi muutkin puutarhan syystyöt ennen talvea.
Keväällä tynnyrin voi kytkeä takaisin heti, kun lumet ovat sulaneet katolta. Huhti- ja toukokuun sulamisvedet täyttävät säiliön usein valmiiksi ennen ensimmäistä kuivaa jaksoa.