
Kasvien esikasvatus sisätiloissa on ratkaiseva vaihe, jos haluat kesäkukista tai vihanneksista täysikokoisia jo heinäkuun alussa Suomen lyhyen kasvukauden puitteissa. Monilla kasveilla – tomaatilla, chilillä, kesäkurpitsalla, samettikukalla – siemenestä täyteen kukoistukseen kuluu 10–14 viikkoa, eikä Suomen ulkokausi anna sitä aikaa jos aloitat vasta toukokuussa. Tässä artikkelissa käydään läpi, milloin esikasvatus kannattaa aloittaa, mitä välineitä tarvitset ja mitkä ovat yleisimmät sudenkuopat, joihin harrastajat kompastuvat vuodesta toiseen.
Miksi esikasvatus kannattaa Suomen oloissa
Suomen kasvukausi on lyhyt: Etelä-Suomessa hallaton kausi kestää tyypillisesti toukokuun puolivälistä syyskuun alkuun, Pohjois-Suomessa selvästi vähemmän. Jos tomaatin siemen kylvetään suoraan ulos vasta kesäkuussa, sato jää auttamatta vajaaksi ennen syyshallaa.
Esikasvatus sisätiloissa antaa kasville 6–10 viikon etumatkan lämpimässä ja valoisassa ympäristössä ennen kuin se siirretään ulos tai kasvihuoneeseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että heinäkuun alussa taimi on jo kukkiva tai satoa tuottava yksilö, ei vasta idullaan oleva siemen.
Milloin esikasvatus kannattaa aloittaa
Ajoitus riippuu kasvista ja omasta kasvuvyöhykkeestä. Nyrkkisääntönä: laske ulosistutuspäivästä taaksepäin kasvin tarvitsema esikasvatusaika.
Chili ja paprika kaipaavat pisimmän ajan, 8–10 viikkoa, joten niiden kylvö kannattaa aloittaa jo helmikuun lopulla tai maaliskuun alussa. Tomaatti tarvitsee 6–8 viikkoa, joten maaliskuun puoliväli sopii hyvin. Kesäkurpitsa, kurkku ja muut kurkkukasvit taas kasvavat nopeasti eivätkä pidä pitkästä ruukkuvaiheesta – niille riittää 3–4 viikkoa, eli kylvö huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa riittää mainiosti. Samettikukka, aster ja muut kesäkukat asettuvat väliin, noin 6 viikkoa ennen ulosistutusta.
Etelä-Suomessa (kasvuvyöhyke I–II) taimet voi siirtää ulos toukokuun puolivälin jälkeen yöpakkasten väistyttyä, kun taas Pohjois-Suomessa (vyöhyke V–VII) kannattaa odottaa kesäkuun alkuun asti. Puutarhan kevättöiden aikataulu auttaa hahmottamaan koko kevään työjärjestyksen, jos esikasvatus on vasta yksi osa suunnitelmaa.
Tarvittavat välineet
Esikasvatukseen ei tarvita kalliita laitteita, mutta muutama perusväline tekee lopputuloksesta huomattavasti paremman.
Idätyslaatikko tai -alusta läpinäkyvällä kannella pitää kosteuden tasaisena itämisvaiheessa. Esikasvatuslokerot tai turveruukut sopivat hyvin kasveille, jotka eivät siedä juuriston häirintää koulinnassa – herne ja kurkkukasvit ovat tästä hyvä esimerkki. Kasvualustan valinta vaikuttaa suoraan itämisprosenttiin: siemenmulta on karkeampaa multaa kevyempää ja ravinneköyhempää, mikä estää taimien lakoontumisen liialliseen typpeen. Multien ja kasvualustojen vertailu käy tarkemmin läpi, mikä alusta sopii mihinkin vaiheeseen.
Valaistus on suomalaisessa esikasvatuksessa usein se puuttuva palanen. Helmi-maaliskuun luonnonvalo ei riitä pitämään tainta tanakkana – etelänpuoleinenkin ikkuna antaa vain murto-osan siitä valomäärästä, jota kasvi tarvitsisi. Kasvivalo, esimerkiksi 20–40 watin LED-loistelamppu 10–15 senttimetrin päässä taimista 14–16 tuntia vuorokaudessa, pitää taimet lyhytvartisina ja tukevina. Ilman lisävaloa taimet venyvät hakiessaan valoa ja kaatuvat helposti omaan painoonsa.
Kylvöstä koulintaan – vaihe vaiheelta
Ensimmäinen vaihe on kylvöalustan kastelu haaleaksi ennen siementen asettamista, ei jälkikäteen – kuiva multa huuhtoo pienet siemenet syvemmälle kuin on tarkoitus. Suurin osa siemenistä kylvetään 0,5–1 senttimetrin syvyyteen, mutta esimerkiksi samettikukan ja monen kesäkukan siemen tarvitsee valoa itääkseen, joten ne vain painetaan pintaan.
Idätyslämpötila on toinen usein unohdettu tekijä. Tomaatti ja chili itävät parhaiten 20–25 asteen lämmössä, ja moni käyttää lämpöalustaa nopeuttamaan itämistä varsinkin alkukeväästä, kun huoneenlämpö ikkunan lähellä voi pudota 15 asteeseen.
Kun taimeen on tullut ensimmäinen oikea lehtipari (ei siis siemenlehtiä), on aika koulia eli siirtää taimi omaan, isompaan ruukkuunsa. Koulinta pakottaa juuriston haarautumaan tiheämmäksi, mikä tekee taimesta vahvemman ennen ulosistutusta. Kastelu koulinnan jälkeen kannattaa tehdä varovasti alta, esimerkiksi aluslautasen kautta, jottei tuore juuristo häiriinny.
Yleisimmät virheet esikasvatuksessa
Liian aikainen kylvö on ehkä yleisin virhe. Moni innostuu kylvämään tomaatin jo tammikuussa, jolloin taimesta kasvaa touko-kesäkuuhun mennessä liian iso ja kukkiva ennen kuin sitä voi edes siirtää ulos – tuloksena on heikko, venynyt kasvi. Toinen tyypillinen virhe on liikakastelu: jatkuvasti märkä multa altistaa taimet homesienelle ja niin sanotulle ”kaatumatautiin” (pythium), joka voi tuhota koko kasvatuserän parissa päivässä. Kolmas virhe on karaisuvaiheen unohtaminen – taimi pitää totuttaa ulkoilmaan, tuuleen ja auringonvaloon asteittain 7–10 päivän aikana ennen lopullista istutusta, muuten se saa lehtipoltteen tai kärsii sokista.
Yleinen myytti: kaikki siemenet kannattaa esikasvattaa
Yleinen väärinkäsitys on, että esikasvatus parantaa aina satoa. Näin ei ole. Porkkana, palsternakka, retiisi, herne ja monet muut suorakylvöiset kasvit eivät siedä koulintaa lainkaan – niiden pääjuuri vaurioituu siirrossa ja kasvu jää heikoksi tai muotoutuu haarautuneeksi. Nämä kannattaa kylvää suoraan kasvupaikalleen, kun maa on lämmennyt riittävästi. Esikasvatus kannattaa varata nimenomaan kasveille, jotka todella hyötyvät pidennetystä kasvukaudesta: tomaatti, chili, paprika, kesäkurpitsa sekä suurin osa kesäkukista.
Usein kysyttyä
Milloin tomaatin siemenet pitää kylvää Suomessa?
Etelä-Suomessa maaliskuun puolivälissä, Pohjois-Suomessa noin viikkoa myöhemmin, jos ulosistutus tapahtuu vasta kesäkuun alussa kasvihuoneeseen tai avomaalle.
Miksi taimet venyvät ja kaatuvat esikasvatuksen aikana?
Tavallisin syy on riittämätön valo. Ikkunalta tuleva valo ei riitä alkukeväästä, jolloin taimi hakee valoa venymällä pitkäksi ja ohueksi. Ratkaisu on kasvivalo 10–15 senttimetrin etäisyydeltä 14–16 tuntia vuorokaudessa.
Voiko esikasvatetut taimet siirtää suoraan kasvihuoneeseen?
Kyllä, ja se on usein paras vaihtoehto Suomessa, koska kasvihuone lämpenee aikaisemmin keväällä kuin avomaa. Kasvihuoneviljelyn aloittaminen käy läpi, miten esikasvatetut taimet totutetaan kasvihuoneen olosuhteisiin.
Yhteenveto
Onnistunut esikasvatus vaatii oikean ajoituksen, riittävän valon ja maltillisen kastelun – ei kalliita laitteita. Kun kylvöajat suunnitellaan kasvilajin ja oman kasvuvyöhykkeen mukaan, taimet ehtivät kasvaa vahvoiksi ennen kuin ne siirretään ulos tai kasvihuoneeseen touko-kesäkuun vaihteessa. Pienikin panostus valaistukseen ja karaisuun helmi-maaliskuussa näkyy suoraan sadon määrässä ja laadussa heinäkuussa.